07.12.2005 19:14 GMT-5 (-13.225699933463494,-72.43611752986)

Weather UndergroundInkapolulle*

Itsenäisyyspäivän illallinen El Trucossa sujui muuten hyvin, mutta kaikkien muiden asiakkaiden pöytiin löytyi heidän kansallisuutensa kertova lippu - meidän ei. Ehkä Trucon Suomen lippu oli jossakin juhlimassa tai edustamassa.

Hotelliin palattuamme uni tuli kerrankin nopeasti - ja viiden aikaan herätessä oli vielä hiukan väsynyt olo. Kuudelta lähti minibussikyytimme kohti Inkapolun lähtöpaikkaa. Matkalla oli nousuja, laskuja, joka sortin teitä, lumihuippuisia vuoria ja muutenkin hienoja maisemia.

Ennen polulle lähtöä saimme ostaa paikallisilta kokalehtiä ja bambuiset kävelysauvat. Tapasimme kantajamme, jotka kattoivat meille pöydän täyteen hedelmiä ja mansikoita sekä leipää ja teetä - sekä tietenkin kokalehtiä.

Teetauon jälkeen pääsimme jonottamaan passintarkastukseen, jossa vierähtikin aika tovi. Sitten pääsimmekin jo itse polulle.

Ensimmäisen päivän osuus oli noin 12 km patikointi, jossa nousua kertyi 250 metriä. Toki matkalla oli mäkiä sekä ylös että alas päin, mutta valtaosa oli tasaista. Suhteellisen pienistä korkeusvaihteluista huolimatta näimme paljon erilaista luontoa. Polku sukelsi yhtŽäkkiä tiheästä viidakosta aukealle tundralle ja takaisin. Matkalla ohitimme muutaman kylän, joissa vastaan tuli kanoja, sikoja, kissoja, koiria, aaseja, muuleja ja hevosia. Eläimiä eksoottisempia olivat ruskeat ja ryppyiset, värikkäästi pukeutuneet perulaiset.

Lounaaksi saimme erikseen sitä varten pystytettyyn telttaan katetusta pöydästä alkukeiton, riisiä, perunaa, kanaa ja kasvishöystöä sekä jälkiruoaksi teetä. Kantajat hakivat käytetyt astiat pois ja toivat uudet tilalle. Vähän tuntui, että vähempikin olisi piisannut, kun nyt kerran on lähdetty luontoon patikoimaan. Sama meno jatkui kuitenkin iltapäiväteellä ja illallisella, jotka nautimme ensimmäisessä leiripaikassamme.