Tarinoita maailmalta...
Tähtitaivaan asento viestien kirjoituspaikasta katsottuna niiden kirjoitushetkellä...
Matkaa edeltävä ilta. Blogaussofta näyttäisi toimivan. Sille pystyy lähettämään viestejä sähköpostilla. Myös liitetiedostoja. RSS-version otsikot tulevat näkyviin Firefoxin Live Bookmark -valikossa. Niiden päivittymisestä ei vielä ole mitään tietoa...
Ei turhaa tavaraa. Kolmet alusvaatteet, varahousut, farkkutakki ja sandaalit. Peseytymisvälineet, uimahousut ja after-sun. Veli tuo aurinkorasvan. Parranajovälineistä pitää vielä jutella huomenna. Passi ja matkaliput.
Digikameran vara-akku on latauksessa. Laturia ei viitsisi ottaa mukaan. Kortilla on tilaa 256 megaa. Kännykän laturikin saa jäädä kotiin. Ei kai tuolla tule kuitenkaan puhelinta päällä pidettyä.
Aamulla pitää herätä neljältä heittämään äitiä lentokentälle. Huomenna voi siis vähän väsyttää, mutta toivottavasti koneessa saa paremmin nukuttua. Mikke varasi eilen hotellin ensimmäiselle päivälle. Ollaan perillä lauantaina 15.15 paikallista aikaa.
Tuossapa myös Mikaelin rojut levitettyinä matolle. Lisäksi Mondon matkaopas pohtii, lähtisikö mukaan.
NYT on matkafiilis, vaikka taustalla näkyykin vielä talvinen kotimaa.
Mikael lähti kotoa klo 12:40.
Miken kännykästä voi lähettää sähköpostia. Siitä johtuen blogisoftaan tuli uusia viime hetken vaatimuksia. Kohta pitäisi jo lähteä kentälle... Kone lähtee 19:20.
Vielä viime hetken viritykset blogisoftaan...
Maailma on pieni. Helsinki-Vantaalla törmättiin Janneen (+ avec), joka on Samun tuttuja töistä. Lennettiin samalla lennolla Kööpenhaminaan.
Bankokin kone on myöhässä. Eikä oo edes paikkoja varattuna. Eikä edellisellä lennolla saanu sämpylää, vaikka piti saada. Siispä paariin.
Iso on muuten täällä 0,75 l.
Odottelu Köpiksessä sujui ihan hyvin. Tutustuttiin Janiin ja Riikkaan, jotka olivat menossa häämatkalle Ko Samuille. Lentokoneessa syötiin, nukuttiin ja katsottiin I, Robot (huono).
Miken järjestämät paikalliset oppaamme Nush ja Pha veivät meidät syömään - McDonaldsiin! Kun eivät tienneet, pidämmekö thai-ruoasta. No, onpahan pehmeä lasku vieraaseen kulttuuriin, mutta emme nyt oppineet syömään thaimaalaista oikeaoppisesti.
Kieltä osaamme jo tervehdyksen ja kiitoksen verran, silloin kun nuo ilmaisut muistamme...
Tytöt lähtivät aikaisin kotiin, mutta me haimme tuntumaa kaupunkiin kävelemällä ympäriinsä jonkin aikaa. Taksikuskit kyllä jaksoivat ehdotella meille kyytejä, ja muutenkin Bangkokin hyvä palvelu tuntuu toistaiseksi siltä, että kaikki ovat valmiita auttamaan turisteja käyttämään rahansa. Ihmiset ovat kyllä ystävällisiä ja iloisia.
Kierrellään nyt Bangkokia vähän ohjatustikin - kanavaristeilyllä. Pieni turistivedätyksen maku, yllätys yllätys, mutta tuleepa koettua sekin.
Turistikierrokseen kuului kanavaristeilyn lisäksi ohjattua kiertelyä erilaisissa kaupoissa. Emme taipuneet rihkaman osteluun, mutta rätäliltä tuli tilattua vähän vaatteita.
Kierroksen jälkeen totesimme, että tämä riittää tällä kertaa Bangkokista. Vaikka tänään on kuninkaan syntymäpäivä ja isänpäivä, joka kuuluu Thaimaassa vuoden suurimpiin juhliin, mitään ihmeempiä juhlallisuuksia ei ole tiedossa. Thait sytyttävät kynttilän ja rukoilevat siunauksia kuninkaalle.
Ostimme rautatieasemalta liput yöjunaan Surat Thaniin, etelään. Junan lähtöön on vielä aikaa, joten poikkesimme ostoskeskuksen nettikahvilaan lukemaan postit. Blogaaminen on hiukan hankalaa, kun näppäimistöstä ei löydy ääkkösiä ja ne pitää copypastettaa...
Jutellaan junassa Olegin kanssa. Oleg on Venäjältä ja matkustaa vaimonsa kanssa, mutta vaimo meni nukkumaan ja Oleg tarjoaa Agwa-juomaa. Kielimuuri ylitetään alkoholin avulla.
Aahhh...
Nyt olemme jo merellä, matkalla Ko Samuin saarelle. Luvassa ainakin laiskottelua ja biletystä sekä eksoottisia maisemia.
Tää on nyt tätä!
Otimme edullisen bungalow'n Chaweng Gardenista. Chaweng on Ko Samuin suurin ja suosituin ranta ja Ko Samui taas Thaimaan suurimpia ja suosituimpia saaria. Olemme siis pakettimatkaturistien keskellä - ja sen kyllä huomaa. Rannalla ei saa olla minuuttiakaan rauhassa ilman, että joku yrittäisi kaupitella jotain. Ruskettumaton iho vetää myyjiä puoleensa.
Hiekka varpaiden alla, tuore mango sekä juuri oikean lämpöinen ilma ja vesi kuitenkin pitävät huolen siitä, että mistään ei viitsi ottaa stressiä ja muu maailma unohtuu pikku hiljaa mielestä. Kävimme seikkailemassa rannan pohjoispäässä, jossa on rauhallisempaa. Söimme paikallisessa ravintola-baari-huoltoasemayhdistelmässä ja kävimme matkatoimistossa.
Löhöilemme vesirajassa nauttien oluesta ja drinksuista. Aallot lyövät hiljakseen rantaan, leuto tuuli hyväilee ihoa. Kynttilöiden valo ja tähdet tummalla taivaalla tekevät tunnelmasta uskomattoman.
Siirrymme Reggae Pubiin, jossa musiikki pauhaa kovalla ja ihmiset tanssivat lähekkäin. Turistityttöjä ei näy missään, ainoastaan paikallisia, jotka innokkaasti nyppivät paidasta. Yksikään tytöistä ei varmasti ole paikalla pitämässä hauskaa. Emme viihdy paria biisiä kauempaa.
Aamupäivällä kävimme thai-hieronnassa. Ei kun sitä perinteistä, tietty! Tunti kunnon ammattimaista hierontaa ulkosalla, noin neljällä eurolla. Teki oikein hyvää. Kaikkia tuntuu ihastuttavan ja naurattavan, että olemme kaksosia (fahr fehr). Onkohan näillä Thaimaassa joku siihen liittyvä juttu?
Myöhemmin päivällä kävimme tutustumassa Lamain rantaan. Se on Chawengia hiljaisempi kaupustelijoissa mitattuna sekä siten, että alle nelikymppisiä turisteja ei juuri näkynyt. Keski-ikäisten pariskuntien paikka siis. Söimme erinomaiset ateriat ja palasimme kotirannalle.
Bungalowimme on yksinkertaisinta mahdollista mallia: ei ilmastointia, ei lämmitettyä vettä. Muutenkin eletään aika rennosti. Eilen illalla Mikael koski shampoohon ensimmäistä kertaa reissun aikana.
Eilen oli bile-ilta. Baaria, turisteja, viinaa ja yöuintia. "Sitä tavallista." Mutta tuntuu siltä, että tätä voi tehdä muuallakin.
